keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

19. Yksi kuiva välipäivä

Nyt on toivuttu polttareista, sen jälkeen pari päivää putkeen aamusta iltaan ja illasta aamuun iski sellasta salamaa että hyvä jos silmät sai pidettyä auki kun välähti ja kuulo meinasi karata kun ukkosti. Ei siis paljoa alkuviikosta talleiltu.

Tänään oli kohtuullisen lämmin ja lähes sateeton välipäivä, joten tallille mars!

Kaapolla kävin heittämässä pienen ratsastuslenkin alkujaan, laukattiin pitkää pätkää pellon reunaa ja nautittiin molemmat vauhdista. Kaapo ei olisi millään halunnut hidastaa :-)

Jäätin Kaapon seisomaan lenkin jälkeen pihaan ja hain Hohdon laitumelta myös pihaan. Hohto sai seisoskella kiinni poikkiparrussa Kaapon vieressä, jonka seura aivan selvästi rauhoitti Hohtoa. Pientä poikittaisliikettä ja puskiin kurottelua havaittavissa, kun käväsin nurkan takana hakemassa harjapakin, mutta ei mitään tietoakaan hätäilystä tai paniikista. Harjasin koko naperon ja nostelin kaikki jalat, mikä onnistui täydellisesti.

Vein sitten molemmat tasaisimpaan tarhaan mikä pihasta löytyy ja päästin irti. Hetken aikaa irtojuoksuttelin ympyrää molempia, Hohdon seuratessa lähinnä Kaapon esimerkkiä tajuamatta minun komennoista paljoa mitään. Kaapo kun tuntee kaikki käskyt ja huomaa jo minun askelluksesta, että nyt pyydetään lisää liikettä.

Hetkeksi otin Hohdon myös erikseen kiinni liinaan ja kannustin liinassa kävelemään ympärilläni. Käytiin lyhyesti läpi komennot käynti ja seis, ja vaikkei tietenkään ensimmäisellä kerralla käskyt saavuttaneet kohdettaan täysin olen silti tyytyväinen miten sujui. Hohto oli koko ajan rentona ja kuulolla sekä totteli hyvin "fyysisiä" apuja, eli juoksutusraipalla takajalkojen kutittelua sekä liinasta eteenpäin pyytämistä. Kyllä ne sanatkin löytävät vielä varmasti paikkansa.

Melkein tunnin verran sen jälkeen ainoastaan istuskelin näiden kahden kanssa tarhassa, annoin poikien seurustella keskenään ja syödä vähän heinää. Seurusteltiin ja rapsuteltiin kaikki kaikkia.

Lopuksi vielä kyytiä odottaessani laitoin Hohdon kiinni riimunnaruun. Käveltiin ympäri tarhaa ja harjoiteltiin hiukan lisää vanhaa tuttua taluttamista. Olin äärettömän tyytyväinen siihen mihin on lyhyessä ajassa päästy! Hohdon reagoinnissa minun liikkeisiini ja pyyntöihini ei ollut moitteen sanaa. Ihan lyhyesti vertailuna ensimmäisessä harjoituksessa taluttajan pysähtyessä ja sanoessa seis (plus pieni riimunnarun heilautus Hohdon naaman edessä), Hohto jatkaa matkaansa eteenpäin ja Hohdon saaminen peruuttamaan takaisin lähtöpisteeseen oli jonkinsortin voimamittelö. Nyt viimeisimmällä kerralla taluttaja sanoo seis ja pysähtyy äkisti, Hohto pysähtyy mutta nojautuu etummaisella jalalla eteen "lähtökuoppiin", tarvitsi taluttajan vain sanoa peruuta ja heilauttaa kevyesti riimunnarun päätä ryntäiden lähellä niin Hohto veti etummaisen etujalkansa takaisin taakse seisten tasajaloin.

Ideaalitilanteessahan pysähtyessä hevosen liikkellä olevan jalan pitäisi palautua lähtökohtaan, eikä ottaa askelta eteenpäin loppuun. Suurimmalla osalla kerroista Hohto teki juuri niin kuin ideaalitilanteessa kuuluukin, mistä olin supertyytyväinen!

Toki tilanne vähän muuttui, kun mentiin takaisin kohti laidunta ja piti pari kertaa hieman ronskimmin pyytää peruuttamaan askeleen verran kun kiire laitumelle oli niin kova. Syvässä yhteisymmärryksessä kuitenkin liikuttiin ja hyvä niin.

Kuviakin otin, mutta USB-piuha lienee hajonnut kun kone ei reagoi kameran kytkemiseen mitenkään :/ Etsin siis joku päivä toisen piuhan ja laittelen sitten kuvia tältä päivältä.

Nyt hyvää yötä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti