Peltojen poikki päästyämme, etsimme ensin aikamme sellaista koloa josta pääsisi sisälle metsän syövereihin. Sellainen lopulta löytyi ja eikun päät alas, silmät kiinni ja ryteikön läpi. Jonkun matkaa päästiin tasasella maalla kömpimään, mutta valitettavan pian vastaan tuli korkea kallio. Noustiin kyllä sinnekkin huipulle, kun sopiva kohta löydettiin mutta päädyimme kuitenkin umpikujaan. Ja koska molemmat ratsut olivat vähän sitä sorttia ja mieltä, ettei heidän tarvitse tällaisessakaan maastossa katsoa mihin astuvat, päätimme kaikkien meidän turvallisuuden vuoksi taluttaa hevoset takaisin alas. Hikeen saatiin kuitenkin molemmat hepat, ja jalatkin säilyivät naarmuitta vaikka risuisessa kivikossa välistä mentiinkin, niin loppu hyvin kaikki hyvin.
Tänään sitten Kaapon kanssa tarkastettiin toinen puoli metsästä, mutta retki päättyi valitettavasti samoin kuin eilinenkin. Onpahan kuitenkin nyt tulleet tutuiksi nuokin! Syksyllä on lisäksi ilmeisesti metsässä alkamassa harvennushakkuut joiden lomassa tehdään sinne jonkunnäköistä tietä mitä kulkea. Sitä odotellessa :)
Eilen Hohdon kanssa pikaisesti kerrattiin niitä talutusharjoituksia, mitä toissapäivänä opeteltiin. Meni aivan loistavasti, mistä kiitoksena Hohto pääsi pian takaisin toveriensa seuraan.
Tänään en Hohtoa sen kummemmin käsitellyt, pitkään seurustelin sen kanssa tarhassa ja rapsuttelin ympäriämpäri. Rohkaistuin kuitenkin jopa viemään Hohdon ja Kaapon tarhasta laitumelle yhtä aikaa Kaapon ollessa kiinni vasemmassa ja Hohdon oikeassa kädessä. Menivät erittäin nätisti siinä molemmat, vaikka Hohdolla olikin pikkuinen kiire laitumelle. Pienellä komennuksella kuitenkin otti oman paikkansa. :)
Perään vielä muutama tänään otettu kuva laitumelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti