Maria oli torstaina mukanani tallilla. Tehtiin aluksi lyhyehkö maastolenkki niin, että Maria ratsasti Kaapolla ja minä tallinpitäjän tammalla Anskulla. Maria oli alkuun hiukan pulassa Kaapon kanssa, jolla oli hiukan vauhti päällä ja meinasi karata raville/laukalle aina kun sai tilaisuuden. Annoin muutamia ohjeita, miten istunnalle hyvin herkän Kaapon saisi rauhoittumaan ja rentoutumaan. Kuten aina, siitä se oli tälläkin kertaa vain kiinni. Muutamalla vinkillä hoksasi Mariakin, että mitä tekee väärin ja loppu lenkki menikin heillä aivan loistavasti.
Kun Ansku oli viety takaisin tarhaan ja Kaapokin riisuttu vermeistään, hain Hohdon Kaapon viekkuun. Harjailtiin Hohto, nostettiin jalat ja sen jälkeen puettiin pitkästä aikaa päälle sekä suitset että silat. Lähdettiin tokaa kertaa "ajamaan takaa" Hohtoa. Aloitettiin taas kuten viimeksikin, kun ohjat olivat kiinni niin heiluteltiin niitä kovasti ympäri ämpäri Hohdon selkää ja jalkoja. Viisas lapsi ei taaskaan reagoinut siihen mitenkään :)
Käveltiin sitten kerran tallin ja kerran kuivurin ympäri niin, että minä talutin Hohtoa pään vierellä ja Maria käveli ohjat käsissä takana. Hohto ei tykännyt yhtään huonoa, ainoa vaan että mentiin taas hieman Hohdon jaksamisen kynnyksellä, mutta päästiin kuitenkin lopettamaan hyvillä mielin ja suureen onnistumiseen!
Hohto sai monta leipäpalaa, kehuja ja kiitosta. Näytti olevan itsekkin hyvin tyytyväinen itseensä ;) Vietiin sitten molemmat hepat takaisin tarhaan ja kiitettiin niitä vielä kerran.
Ehdimme juuri istahtaa takaisin autoon, kun alkoi sataa.
lauantai 25. kesäkuuta 2011
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
19. Yksi kuiva välipäivä
Nyt on toivuttu polttareista, sen jälkeen pari päivää putkeen aamusta iltaan ja illasta aamuun iski sellasta salamaa että hyvä jos silmät sai pidettyä auki kun välähti ja kuulo meinasi karata kun ukkosti. Ei siis paljoa alkuviikosta talleiltu.
Tänään oli kohtuullisen lämmin ja lähes sateeton välipäivä, joten tallille mars!
Kaapolla kävin heittämässä pienen ratsastuslenkin alkujaan, laukattiin pitkää pätkää pellon reunaa ja nautittiin molemmat vauhdista. Kaapo ei olisi millään halunnut hidastaa :-)
Jäätin Kaapon seisomaan lenkin jälkeen pihaan ja hain Hohdon laitumelta myös pihaan. Hohto sai seisoskella kiinni poikkiparrussa Kaapon vieressä, jonka seura aivan selvästi rauhoitti Hohtoa. Pientä poikittaisliikettä ja puskiin kurottelua havaittavissa, kun käväsin nurkan takana hakemassa harjapakin, mutta ei mitään tietoakaan hätäilystä tai paniikista. Harjasin koko naperon ja nostelin kaikki jalat, mikä onnistui täydellisesti.
Vein sitten molemmat tasaisimpaan tarhaan mikä pihasta löytyy ja päästin irti. Hetken aikaa irtojuoksuttelin ympyrää molempia, Hohdon seuratessa lähinnä Kaapon esimerkkiä tajuamatta minun komennoista paljoa mitään. Kaapo kun tuntee kaikki käskyt ja huomaa jo minun askelluksesta, että nyt pyydetään lisää liikettä.
Hetkeksi otin Hohdon myös erikseen kiinni liinaan ja kannustin liinassa kävelemään ympärilläni. Käytiin lyhyesti läpi komennot käynti ja seis, ja vaikkei tietenkään ensimmäisellä kerralla käskyt saavuttaneet kohdettaan täysin olen silti tyytyväinen miten sujui. Hohto oli koko ajan rentona ja kuulolla sekä totteli hyvin "fyysisiä" apuja, eli juoksutusraipalla takajalkojen kutittelua sekä liinasta eteenpäin pyytämistä. Kyllä ne sanatkin löytävät vielä varmasti paikkansa.
Melkein tunnin verran sen jälkeen ainoastaan istuskelin näiden kahden kanssa tarhassa, annoin poikien seurustella keskenään ja syödä vähän heinää. Seurusteltiin ja rapsuteltiin kaikki kaikkia.
Lopuksi vielä kyytiä odottaessani laitoin Hohdon kiinni riimunnaruun. Käveltiin ympäri tarhaa ja harjoiteltiin hiukan lisää vanhaa tuttua taluttamista. Olin äärettömän tyytyväinen siihen mihin on lyhyessä ajassa päästy! Hohdon reagoinnissa minun liikkeisiini ja pyyntöihini ei ollut moitteen sanaa. Ihan lyhyesti vertailuna ensimmäisessä harjoituksessa taluttajan pysähtyessä ja sanoessa seis (plus pieni riimunnarun heilautus Hohdon naaman edessä), Hohto jatkaa matkaansa eteenpäin ja Hohdon saaminen peruuttamaan takaisin lähtöpisteeseen oli jonkinsortin voimamittelö. Nyt viimeisimmällä kerralla taluttaja sanoo seis ja pysähtyy äkisti, Hohto pysähtyy mutta nojautuu etummaisella jalalla eteen "lähtökuoppiin", tarvitsi taluttajan vain sanoa peruuta ja heilauttaa kevyesti riimunnarun päätä ryntäiden lähellä niin Hohto veti etummaisen etujalkansa takaisin taakse seisten tasajaloin.
Ideaalitilanteessahan pysähtyessä hevosen liikkellä olevan jalan pitäisi palautua lähtökohtaan, eikä ottaa askelta eteenpäin loppuun. Suurimmalla osalla kerroista Hohto teki juuri niin kuin ideaalitilanteessa kuuluukin, mistä olin supertyytyväinen!
Toki tilanne vähän muuttui, kun mentiin takaisin kohti laidunta ja piti pari kertaa hieman ronskimmin pyytää peruuttamaan askeleen verran kun kiire laitumelle oli niin kova. Syvässä yhteisymmärryksessä kuitenkin liikuttiin ja hyvä niin.
Kuviakin otin, mutta USB-piuha lienee hajonnut kun kone ei reagoi kameran kytkemiseen mitenkään :/ Etsin siis joku päivä toisen piuhan ja laittelen sitten kuvia tältä päivältä.
Nyt hyvää yötä!
Tänään oli kohtuullisen lämmin ja lähes sateeton välipäivä, joten tallille mars!
Kaapolla kävin heittämässä pienen ratsastuslenkin alkujaan, laukattiin pitkää pätkää pellon reunaa ja nautittiin molemmat vauhdista. Kaapo ei olisi millään halunnut hidastaa :-)
Jäätin Kaapon seisomaan lenkin jälkeen pihaan ja hain Hohdon laitumelta myös pihaan. Hohto sai seisoskella kiinni poikkiparrussa Kaapon vieressä, jonka seura aivan selvästi rauhoitti Hohtoa. Pientä poikittaisliikettä ja puskiin kurottelua havaittavissa, kun käväsin nurkan takana hakemassa harjapakin, mutta ei mitään tietoakaan hätäilystä tai paniikista. Harjasin koko naperon ja nostelin kaikki jalat, mikä onnistui täydellisesti.
Vein sitten molemmat tasaisimpaan tarhaan mikä pihasta löytyy ja päästin irti. Hetken aikaa irtojuoksuttelin ympyrää molempia, Hohdon seuratessa lähinnä Kaapon esimerkkiä tajuamatta minun komennoista paljoa mitään. Kaapo kun tuntee kaikki käskyt ja huomaa jo minun askelluksesta, että nyt pyydetään lisää liikettä.
Hetkeksi otin Hohdon myös erikseen kiinni liinaan ja kannustin liinassa kävelemään ympärilläni. Käytiin lyhyesti läpi komennot käynti ja seis, ja vaikkei tietenkään ensimmäisellä kerralla käskyt saavuttaneet kohdettaan täysin olen silti tyytyväinen miten sujui. Hohto oli koko ajan rentona ja kuulolla sekä totteli hyvin "fyysisiä" apuja, eli juoksutusraipalla takajalkojen kutittelua sekä liinasta eteenpäin pyytämistä. Kyllä ne sanatkin löytävät vielä varmasti paikkansa.
Melkein tunnin verran sen jälkeen ainoastaan istuskelin näiden kahden kanssa tarhassa, annoin poikien seurustella keskenään ja syödä vähän heinää. Seurusteltiin ja rapsuteltiin kaikki kaikkia.
Lopuksi vielä kyytiä odottaessani laitoin Hohdon kiinni riimunnaruun. Käveltiin ympäri tarhaa ja harjoiteltiin hiukan lisää vanhaa tuttua taluttamista. Olin äärettömän tyytyväinen siihen mihin on lyhyessä ajassa päästy! Hohdon reagoinnissa minun liikkeisiini ja pyyntöihini ei ollut moitteen sanaa. Ihan lyhyesti vertailuna ensimmäisessä harjoituksessa taluttajan pysähtyessä ja sanoessa seis (plus pieni riimunnarun heilautus Hohdon naaman edessä), Hohto jatkaa matkaansa eteenpäin ja Hohdon saaminen peruuttamaan takaisin lähtöpisteeseen oli jonkinsortin voimamittelö. Nyt viimeisimmällä kerralla taluttaja sanoo seis ja pysähtyy äkisti, Hohto pysähtyy mutta nojautuu etummaisella jalalla eteen "lähtökuoppiin", tarvitsi taluttajan vain sanoa peruuta ja heilauttaa kevyesti riimunnarun päätä ryntäiden lähellä niin Hohto veti etummaisen etujalkansa takaisin taakse seisten tasajaloin.
Ideaalitilanteessahan pysähtyessä hevosen liikkellä olevan jalan pitäisi palautua lähtökohtaan, eikä ottaa askelta eteenpäin loppuun. Suurimmalla osalla kerroista Hohto teki juuri niin kuin ideaalitilanteessa kuuluukin, mistä olin supertyytyväinen!
Toki tilanne vähän muuttui, kun mentiin takaisin kohti laidunta ja piti pari kertaa hieman ronskimmin pyytää peruuttamaan askeleen verran kun kiire laitumelle oli niin kova. Syvässä yhteisymmärryksessä kuitenkin liikuttiin ja hyvä niin.
Kuviakin otin, mutta USB-piuha lienee hajonnut kun kone ei reagoi kameran kytkemiseen mitenkään :/ Etsin siis joku päivä toisen piuhan ja laittelen sitten kuvia tältä päivältä.
Nyt hyvää yötä!
perjantai 17. kesäkuuta 2011
18. Seikkailua
Eilen oltiin tallinpitäjän kanssa tutustamassa ympäristöömme hiukan lisää. Tallinpitäjämme otti tuon 4vuotiaaksi juuri kääntyneen eestintyöhevosruunan jonka kanssa Hohto on hyvin kaverustunut ja itse lähdin Kaapon selästä käsin johtamaan joukkiotamme johon ihmisten ja hevosten lisäksi kuului kolme koiraa.
Peltojen poikki päästyämme, etsimme ensin aikamme sellaista koloa josta pääsisi sisälle metsän syövereihin. Sellainen lopulta löytyi ja eikun päät alas, silmät kiinni ja ryteikön läpi. Jonkun matkaa päästiin tasasella maalla kömpimään, mutta valitettavan pian vastaan tuli korkea kallio. Noustiin kyllä sinnekkin huipulle, kun sopiva kohta löydettiin mutta päädyimme kuitenkin umpikujaan. Ja koska molemmat ratsut olivat vähän sitä sorttia ja mieltä, ettei heidän tarvitse tällaisessakaan maastossa katsoa mihin astuvat, päätimme kaikkien meidän turvallisuuden vuoksi taluttaa hevoset takaisin alas. Hikeen saatiin kuitenkin molemmat hepat, ja jalatkin säilyivät naarmuitta vaikka risuisessa kivikossa välistä mentiinkin, niin loppu hyvin kaikki hyvin.
Tänään sitten Kaapon kanssa tarkastettiin toinen puoli metsästä, mutta retki päättyi valitettavasti samoin kuin eilinenkin. Onpahan kuitenkin nyt tulleet tutuiksi nuokin! Syksyllä on lisäksi ilmeisesti metsässä alkamassa harvennushakkuut joiden lomassa tehdään sinne jonkunnäköistä tietä mitä kulkea. Sitä odotellessa :)
Eilen Hohdon kanssa pikaisesti kerrattiin niitä talutusharjoituksia, mitä toissapäivänä opeteltiin. Meni aivan loistavasti, mistä kiitoksena Hohto pääsi pian takaisin toveriensa seuraan.
Tänään en Hohtoa sen kummemmin käsitellyt, pitkään seurustelin sen kanssa tarhassa ja rapsuttelin ympäriämpäri. Rohkaistuin kuitenkin jopa viemään Hohdon ja Kaapon tarhasta laitumelle yhtä aikaa Kaapon ollessa kiinni vasemmassa ja Hohdon oikeassa kädessä. Menivät erittäin nätisti siinä molemmat, vaikka Hohdolla olikin pikkuinen kiire laitumelle. Pienellä komennuksella kuitenkin otti oman paikkansa. :)
Perään vielä muutama tänään otettu kuva laitumelta.
Peltojen poikki päästyämme, etsimme ensin aikamme sellaista koloa josta pääsisi sisälle metsän syövereihin. Sellainen lopulta löytyi ja eikun päät alas, silmät kiinni ja ryteikön läpi. Jonkun matkaa päästiin tasasella maalla kömpimään, mutta valitettavan pian vastaan tuli korkea kallio. Noustiin kyllä sinnekkin huipulle, kun sopiva kohta löydettiin mutta päädyimme kuitenkin umpikujaan. Ja koska molemmat ratsut olivat vähän sitä sorttia ja mieltä, ettei heidän tarvitse tällaisessakaan maastossa katsoa mihin astuvat, päätimme kaikkien meidän turvallisuuden vuoksi taluttaa hevoset takaisin alas. Hikeen saatiin kuitenkin molemmat hepat, ja jalatkin säilyivät naarmuitta vaikka risuisessa kivikossa välistä mentiinkin, niin loppu hyvin kaikki hyvin.
Tänään sitten Kaapon kanssa tarkastettiin toinen puoli metsästä, mutta retki päättyi valitettavasti samoin kuin eilinenkin. Onpahan kuitenkin nyt tulleet tutuiksi nuokin! Syksyllä on lisäksi ilmeisesti metsässä alkamassa harvennushakkuut joiden lomassa tehdään sinne jonkunnäköistä tietä mitä kulkea. Sitä odotellessa :)
Eilen Hohdon kanssa pikaisesti kerrattiin niitä talutusharjoituksia, mitä toissapäivänä opeteltiin. Meni aivan loistavasti, mistä kiitoksena Hohto pääsi pian takaisin toveriensa seuraan.
Tänään en Hohtoa sen kummemmin käsitellyt, pitkään seurustelin sen kanssa tarhassa ja rapsuttelin ympäriämpäri. Rohkaistuin kuitenkin jopa viemään Hohdon ja Kaapon tarhasta laitumelle yhtä aikaa Kaapon ollessa kiinni vasemmassa ja Hohdon oikeassa kädessä. Menivät erittäin nätisti siinä molemmat, vaikka Hohdolla olikin pikkuinen kiire laitumelle. Pienellä komennuksella kuitenkin otti oman paikkansa. :)
Perään vielä muutama tänään otettu kuva laitumelta.
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
17. Sade on kesän merkki
Ja kyllä muuten satoi. Ihan ämpäristä kaataen. Onneksi pahin sade alkoi vasta kun oltiin ratsastusreissu jo tehty.
Käytiin siis tallinpitäjän kanssa hiukan syvemmin tarkastelemassa uusia ratsastusmaastoja. Aivan ihania ihmisiä siellä ainakin, eräskin rouva oli suorastaan haltioissaan siitä että hevosia alkaa nyt kulkea hänen pihansa läpi. Suurimmalle osalle (täysin ymmärrettävistä syistä) kun ei sovi se, että aivan pihan läpi kuljetaan, joten tämä oli hyvin positiivinen yllätys. Heidän pellon viertäkin saa ratsastaa, sitä kautta pääsee metsään jossa on mutkikasta juurakkoista polkua ja mäkeä ylös ja alas. Ihanaa! Vielä pitäisi yksi metsä käydä Kaapon kanssa katsastamassa, sinne ei enää tänään keritty. Kaapo oli todella mielissään myös uusista maastoista, tyytyväisesti pöhisi ja hörisi kun mentiin niitä juurakkoisia mäkiä ylös ja alas, selvästi oli mieleen!
Hohtoakin ajatellen on kiva, että muutamaan isompaan metsään pääsee kulkematta autoteiden kautta. Vaikka on toki hyvä opetella myös niillä kulkemaan, mutta ettei ihan joka kerta tarvitse.
Hohto oli taas hiukan levoton kun se tarhasta haettiin, mutta ei niin pahasti että olisi ongelmaksi ollut. Sai hieman prixiä pureskeltavaksi kun harjailtiin, ettei kovin pahasti seilannut. Jalat nousivat tosi nätisti.
Tyhjässä tarhassa ja vähän pihankin ympäri tehtiin sitten tallinpitäjän kanssa yhdessä talutus- ja peruutusharjoituksia. Tallinpitäjäkin oli hyvin tyytyväinen Hohtoon, oppi kun meni perille todella nopeasti. Toki kun harjoitusta jatkettiin myös tarhaan paluumatkalla, ei käytös enää Hohdon kiireen vuoksi niin täydellistä ollut, mutta se nyt on täysin ymmärrettävää. Anteeksi annettiin, mutta helpolla ei päästetty. Kyllä se vaan täytyy sinne tarhaankin oppia kulkemaan rauhassa ja sääntöjen mukaan!
Aivan loistava päivä kyllä kaikin puolin, omaa tunnelmaa parantaa vielä (ainakin hetken aikaa) se että otin töistä lopputilin. Uutta työpaikkaa ei varsinaisesti ole vielä tiedossa, muutama hyvä mahdollisuus kuitenkin. Kyllä niistä johonkin varmasti pääsee, niin saa hevosetkin maksettua, kun ei tuolta vanhasta työpaikasta tälle kuulle kovinkaan kummoista palkkaa ole tulossa. On tässä kuitenkin tähänkin asti selvitty kaikesta, ite voi sitten syödä vaikka kynsiä kunhan hepat on hyvässä hoidossa!
Huomenna jos ei ihan saavista aamupäivällä vettä tule, lähden Kaapon kanssa tarkastamaan tänään tuntemattomaksi jääneen metsikön antimet:)
Käytiin siis tallinpitäjän kanssa hiukan syvemmin tarkastelemassa uusia ratsastusmaastoja. Aivan ihania ihmisiä siellä ainakin, eräskin rouva oli suorastaan haltioissaan siitä että hevosia alkaa nyt kulkea hänen pihansa läpi. Suurimmalle osalle (täysin ymmärrettävistä syistä) kun ei sovi se, että aivan pihan läpi kuljetaan, joten tämä oli hyvin positiivinen yllätys. Heidän pellon viertäkin saa ratsastaa, sitä kautta pääsee metsään jossa on mutkikasta juurakkoista polkua ja mäkeä ylös ja alas. Ihanaa! Vielä pitäisi yksi metsä käydä Kaapon kanssa katsastamassa, sinne ei enää tänään keritty. Kaapo oli todella mielissään myös uusista maastoista, tyytyväisesti pöhisi ja hörisi kun mentiin niitä juurakkoisia mäkiä ylös ja alas, selvästi oli mieleen!
Hohtoakin ajatellen on kiva, että muutamaan isompaan metsään pääsee kulkematta autoteiden kautta. Vaikka on toki hyvä opetella myös niillä kulkemaan, mutta ettei ihan joka kerta tarvitse.
Hohto oli taas hiukan levoton kun se tarhasta haettiin, mutta ei niin pahasti että olisi ongelmaksi ollut. Sai hieman prixiä pureskeltavaksi kun harjailtiin, ettei kovin pahasti seilannut. Jalat nousivat tosi nätisti.
Tyhjässä tarhassa ja vähän pihankin ympäri tehtiin sitten tallinpitäjän kanssa yhdessä talutus- ja peruutusharjoituksia. Tallinpitäjäkin oli hyvin tyytyväinen Hohtoon, oppi kun meni perille todella nopeasti. Toki kun harjoitusta jatkettiin myös tarhaan paluumatkalla, ei käytös enää Hohdon kiireen vuoksi niin täydellistä ollut, mutta se nyt on täysin ymmärrettävää. Anteeksi annettiin, mutta helpolla ei päästetty. Kyllä se vaan täytyy sinne tarhaankin oppia kulkemaan rauhassa ja sääntöjen mukaan!
Aivan loistava päivä kyllä kaikin puolin, omaa tunnelmaa parantaa vielä (ainakin hetken aikaa) se että otin töistä lopputilin. Uutta työpaikkaa ei varsinaisesti ole vielä tiedossa, muutama hyvä mahdollisuus kuitenkin. Kyllä niistä johonkin varmasti pääsee, niin saa hevosetkin maksettua, kun ei tuolta vanhasta työpaikasta tälle kuulle kovinkaan kummoista palkkaa ole tulossa. On tässä kuitenkin tähänkin asti selvitty kaikesta, ite voi sitten syödä vaikka kynsiä kunhan hepat on hyvässä hoidossa!
Huomenna jos ei ihan saavista aamupäivällä vettä tule, lähden Kaapon kanssa tarkastamaan tänään tuntemattomaksi jääneen metsikön antimet:)
lauantai 11. kesäkuuta 2011
16. Kesälomaa
Juu, ei minulla mutta hevosilla. Ovat nyt noin viikon olleet luojan hyvässä huomassa. Mäntsälään muuttivat tämän viikon alussa.
Tänään oli Maria taas mukana tallilla, Hohto haettiin ensin tarhasta - on selvästi kotiutunut seuraansa ja ottanut vähän uhma-asenteen jo päälle! Taluttaessa mentiin pientä siksakkia ja jokusen kerran yritti siinä näykkäistäkkin. Seinään en viittinyt tallipihassa laittaa kiinni kun oli niin levotonta häseltämistä ja kova huuto kavereiden perään. Pidin siis kiinni kun Maria harjaili lyhyesti Hohdon, ja vietiin sitten takaisin laitsalle. Tallinpitäjällekkin kun soitin, niin sanoikin että Hohto on alkanut hiukan hankalaksi siirreltäväksi.. Tästäkö se uhmaikä jo alkaa? Heti kun vähän taukoa käsittelyssä niin otetaan komento itselle ;) Pitää korjata tilanne.
Lähdettiin sitten Marian kanssa vielä pienelle ratsastusreissulle, oli tarkoitus mennä kärryillä mutta koska kärryt ovatkin vielä toistaiseksi Lopella, päätettiin että huolimatta molempien lyhyistä sortseista ja kesätossuista, lähdetään ratsastamaan.
Maria sai hoiviinsa Kaapon, ja itse otin tallinpitäjämme 6v suomenhevosorin Pyhiksen. Muuten tehtiin ihan vain kävelylenkki, mutta yksi pätkä laukattiin jolla molemmat hepat otti vähän kuumaa, mutta päästiin onneksi kuitenkin turvallisesti takaisin kotiin :) Molempien meidän tyttöjen sisäreidet vilkkuu sinipunaista mustelmaa, mutta hauskaa oli kuitenkin!
Tänään oli Maria taas mukana tallilla, Hohto haettiin ensin tarhasta - on selvästi kotiutunut seuraansa ja ottanut vähän uhma-asenteen jo päälle! Taluttaessa mentiin pientä siksakkia ja jokusen kerran yritti siinä näykkäistäkkin. Seinään en viittinyt tallipihassa laittaa kiinni kun oli niin levotonta häseltämistä ja kova huuto kavereiden perään. Pidin siis kiinni kun Maria harjaili lyhyesti Hohdon, ja vietiin sitten takaisin laitsalle. Tallinpitäjällekkin kun soitin, niin sanoikin että Hohto on alkanut hiukan hankalaksi siirreltäväksi.. Tästäkö se uhmaikä jo alkaa? Heti kun vähän taukoa käsittelyssä niin otetaan komento itselle ;) Pitää korjata tilanne.
Lähdettiin sitten Marian kanssa vielä pienelle ratsastusreissulle, oli tarkoitus mennä kärryillä mutta koska kärryt ovatkin vielä toistaiseksi Lopella, päätettiin että huolimatta molempien lyhyistä sortseista ja kesätossuista, lähdetään ratsastamaan.
Maria sai hoiviinsa Kaapon, ja itse otin tallinpitäjämme 6v suomenhevosorin Pyhiksen. Muuten tehtiin ihan vain kävelylenkki, mutta yksi pätkä laukattiin jolla molemmat hepat otti vähän kuumaa, mutta päästiin onneksi kuitenkin turvallisesti takaisin kotiin :) Molempien meidän tyttöjen sisäreidet vilkkuu sinipunaista mustelmaa, mutta hauskaa oli kuitenkin!
torstai 2. kesäkuuta 2011
15. Kuvien kera
Nyt ei ole kirjoittelufiilis joten lyhyt kerronta ja kuvat kertoo loput:
Eilen kävin yksin tallilla, Kaapolla ratsastin kevyen maastolenkin ja Hohdon harjasin, nostelin jalat, laitoin suitset ja silat ja pyörähdin kerran pihan ympäri. Ei stressiä, mentiin tosi nätisti.
Tänään mulla oli avustavana käsiparina etenkin ravivarsojen kanssa enemmänkin touhunnut koulukaveri Maria. Hohdolle laitettiin suitset ja silat, ja kokeiltiin mitä sanoo pitkistä ohjista pyllyn päällä. Kiinnitettiin ohjat siis riimuun molemmin puolin ja sisällä heiluttelin köysiä pyllyn päällä ja kyljillä seisten itse Hohdon takana. Reaktio ei ollut kummoinen, joten laitettiin Maria taakse ohjien kanssa ja itse lähdin pääpuolesta taluttamaan. Meinasimme ensin harjoitella heti ohjasta kääntymistä, mutta totesimme sen olevan liikaa joten tyydyimme vain kävelemään kentälle, kentän ympäri muutaman kerran ja takaisin talliin. Kaikki meni loistavasti. :)
Muutama kikkailukuva sitten päälle kaikista:
Hohto kaksinpuolin kiinni
Luna
Hohto näyttää kieltä c(:
Kaapo on oikeasti laama
Maria ja kiiltävä Kaapo
Hohto on linssilude :)
Eilen kävin yksin tallilla, Kaapolla ratsastin kevyen maastolenkin ja Hohdon harjasin, nostelin jalat, laitoin suitset ja silat ja pyörähdin kerran pihan ympäri. Ei stressiä, mentiin tosi nätisti.
Tänään mulla oli avustavana käsiparina etenkin ravivarsojen kanssa enemmänkin touhunnut koulukaveri Maria. Hohdolle laitettiin suitset ja silat, ja kokeiltiin mitä sanoo pitkistä ohjista pyllyn päällä. Kiinnitettiin ohjat siis riimuun molemmin puolin ja sisällä heiluttelin köysiä pyllyn päällä ja kyljillä seisten itse Hohdon takana. Reaktio ei ollut kummoinen, joten laitettiin Maria taakse ohjien kanssa ja itse lähdin pääpuolesta taluttamaan. Meinasimme ensin harjoitella heti ohjasta kääntymistä, mutta totesimme sen olevan liikaa joten tyydyimme vain kävelemään kentälle, kentän ympäri muutaman kerran ja takaisin talliin. Kaikki meni loistavasti. :)
Muutama kikkailukuva sitten päälle kaikista:
Hohto kaksinpuolin kiinni
Luna
Hohto näyttää kieltä c(:
Kaapo on oikeasti laama
Maria ja kiiltävä Kaapo
Hohto on linssilude :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)