35. Miehen mitta

Hohto on nyt siis viimein tänään saatu mitattua!

Säkämittaa pienellä on meidän ei-niin-tarkan mittauksen perusteella kokonaiset 144cm! Pyllyn päältä emme mitanneet, sillä tasaisella tallin lattialla tulimme siihen tulokseen ettei Hohto juurikaan ole enää takakorkea.

Oheisessa tammikuu-kuvassa näyttäisi olevan pientä takakorkeutta vielä, mutta maastokin on epätasainen.

Tänään ensimmäistä kertaa otettiin kärryillä ravia, niin että Hohto on perähevosena. Hiukan jännätti, koska sitä on kerran aikaisemmin kokeiltu ja sillon Hohto ei ollut oikein jutussa mukana ja juoksutusliinan pituisen matkan verran ehti Hohto jäädä jälkeen, jonka jälkeen napero joutuikin ottaa sitten reippaalla laukalla Kaapon kiinni. Nyt kun oltiin vielä autotiellä, niin pieni pelko oli persiissä sen suhteen jos Hohto hätääntyy jäädessään jälkeen ja kiilaakin sitten laukalla meistä ohi.




Pelko osoittautui täysin aiheettomaksi, liinaa valui käsistäni ehkä puolentoista metriä kun Hohto siirtyi raville ja otti meidät muutamalla raviharppauksella kiinni ja sen jälkeen jatkoi tahdikasta reipasta ravia ihan kärryjen tuntumassa. Käyntiin siirtymisessäkään ei ollut mitään ongelmaa, etenkin kun käynti on Hohdolle jo ihan tuttu sana, sekä muillakin eleillä ilmoitin Hohdolle hyvissä ajoin että nyt hidastetaan.

Hohdolle on nyt varattu myös aika ruunaukselle. Tallinpitäjämme laskettu aika lähestyy kovaa vauhtia, joten totesin että jos ennen kevättä tulisikin tarve ruunaukselle niin pitäisi se toteuttaa ennen kuin tallinpitäjällä on pieni lapsi seurana. Itellä eikä kellään muulla tutulla kun ole traikkua eikä myöskään korttia sitä vetää, joten mielelläni hyödynnän tallinpitäjän sekä ajo- että hevoskokemusta. 10.2.2012 lähtee siis meidän pieneltä pojalta pallit. Toivotaan että kaikki menee hyvin.

34. Peltimörköjä

Hohto on nähnyt paljon autoja ja muita mölyisiä ajoneuvoja niin synnyinkodissaan kuin minullakin ollessaan, mutta nyt lähdimme ensimmäistä kertaa liikkumaan tienreunaa pitkin pidempää matkaa.

Kaapo laitettiin siis kärryille ja otettiin Hohto perähevoseksi. Lähdimme siis autotietä pitkin kärryilemään, ja yllätykseksemme liikennettä tiellä oli normaalia enemmän. Hohdolla oli siis edessään näytönpaikka.

Takaamme tulevat autot olivat kaikki ihan lastenleikkiä. Hohto ihan selvästi kyllä äänen kuultuaan käänsi aina kroppaansa ja kaulaansa niin että joka kerta näki takaa tulevan auton ennen kuin se oli kohdalla. Muuta näkyvää reaktiota ei ollut :)

Edestä tulevat autot olivat hieman toinen juttu, sillä Marian kanssa istuimme tiiviisti vierekkäin kärryillä ja siten blokkasimme Hohdon näkyvyyden eteenpäin ja kälätyksemme sekä kärryjen rahinan vuoksi uskon Hohdon myös kuulleen huonosti edestäpäin tulevat autot. Ennen auton tuloa Hohto kyllä selvästi yritti hakeutua kärryjen sille puolelle mikä oli keskellä tietä, minkä reissun loppupuoliskolla havaitsin yritykseksi nähdä eteenpäin.

Ensimmäisen edestä päin tulevan ylläriauton tultua kohdalle Hohto otti pienen sivuloikan ojaa kohti ja kohotti toista takajalkaa, selvästi aikeena potkasta pelotuksen aihetta jos tilanne niin vaatisi. Ei onneksi tullut aihetta ;) Seuraavat edestä tulevat vastaanotettiin turvan kohotuksella kunnes loppua kohti kun näin kaukaa auton tulevan edestä niin "näytin" auton kärryn viereltä Hohdolle. Silloin reaktio yhtä mitätön kuin takaa tulevillekin.

Selvästi siis tykkää kun näkee auton etukäteen, mutta ehkäpä siitäkin päästään eroon kun tarpeeksi saa kerättyä luottamusta liikenteeseen :) Mutta tyytyväisiä siis ollaan naperon käytökseen, kyllä siitä liikennevarma tulee.

33. Jäätä ja mutaa

Jep, niitä täältä löytyy. Pitkästä aikaa uskaltauduin pellolle kokeilemaan, että joko siellä voi ratsastaa. Ei voine sanoa että hyvin, mutta pystyi kuitenkin. Paikoitellen maa oli pehmeää mutaa ja metrin päästä taas ihan jäinen. Uskaltauduttiin Kaapon kanssa silti pari laukkapätkää ottamaan, ja voin sanoa että Kaapo oli hiukan innoissaan kun näin pitkästä aikaa pääsee ilman kärryjä singahtamaan täyteen vauhtiin! Lyhyitä olivat laukkapätkät, mutta ihanaa oli.

Hohtoa päädyin pellolle juoksuttamaan (ei alunperin ollut tarkoitus, mutta kun huomasin että nyt on virtaa niin ei alkuperäisen suunnitelman mukainen nyplääminen olisi sopinut kuvioon) ja siinä sitä virtaa sitten purettiin niin että ei ollut montaa kertaa kun kaikki neljä jalkaa olivat samaa aikaa maassa.

Siitä kiva tuo Hohto on, että vaikka innostuu niin ne purkaukset tulevat parin sekunnin jaksoissa ja aina siinä välissä kun sanoo seis niin silloin Hohto on tosiaan seis kaikki jalat maassa ja kaipaa rapsuttelua. Eli hyvin toimiva on-off hevonen :D

Eipä muuta tänään, tänään otettu kuva vielä seuraksi. Kyllä se poitsu siitä kasvaa :) Joku säkämitta pitäisi kyllä keksiä, sillä kiinnostaa niin kovin että jäädäänkö ponikokoon vai yllettäisiinko ihan hevoseksi asti.

32. Hyvää joulua!

Ihanaa joulua kaikille lukijoille!

"Joululahjaksi" murut saavat kuivattua joululimppua! Ja Hohto lisäksi saa perinteisesti pikkuveljen tavoin lahjakseen Kaapon vanhan loimen ;) Kokeilin tätä siis Hohdolle jottai saisin tiedon minkä kokoisia loimia Hohdolle tulisi ostaa, ja onnekseni sain huomata että saman koon loimet menevät ainakin toistaiseksi. Hyvä juttu siinäkin mielessä, että vaikka Hohto voi niistä vielä kasvaa yli niin Kaapo ei, eli tulevat jollekin kuitenkin käyttään. Kaapon loimet kun aika reikäiset ja kulahtaneet jo ovat.




Vien huomenna joululimput hepoille, kun ovat toistaiseksi vielä pehmeitä. :)

31. Apua, joulukuu! Iik, lunta!

Mihin tuo marraskuu nyt oikein katosi, kun en kerran tänne muistanut kertaakaan kirjoitella?

Paljoa ei ole kyllä tallillakaan tapahtunut, Kaapon kanssa on lenkkeilty ja Hohdon kanssa myös pidetty rauhallisempi jakso siinä mielessä että tehty paljon vanhoja helppoja, tuttuja juttuja. Siinä mielessä siis alles gut, mitään kummallista ei ole tapahtunut.

Pikapäivitys kuitenkin, missä mennään: eli Hohdolla on ollut jo useamman kerran kärryt perässä! Liikkuu tosi rennosti niiden kanssa, eikä kolahdukset ja narinat juuri kiinnosta. On myös ohjasajettu takaa, tässä ollaan nyt siinä pisteessä että pitäisi saada taluttaja häivytettyä edestä, koska ohjasavut periaatteessa ovat hanskassa. Ongelmana tällä hetkellä se, että kun taluttaja lähtee niin Hohto hätääntyy ja yhtäkkiä pidätteet ja komennot ovatkin tosi kamalia. Seuraavaksi kokeilemme siis ohjasajoa hevoskaverin, Kaapon perässä. Josko saisi ensin korvattua ihmisen Kaapolla, niin voisi olla helpompi lopulta häivyttää Kaapokin..

Marraskuussa tuli otettua kyllä kuukauden kasvukuva Hohdosta, se liitettäköön tähän



Odotan niin innolla sitä kun tuo Hohdon hoikkeliskoikkelis etupää kirii vähän tuota takapäätä, ja siitä kasvaa komea nuori mies <3

Lumesta piti vielä sanoa jotain, kun sen otsikkoonkin tunkasin.. Lumi siis käväisi meillä. 10.12 satoi hulluna koko päivän lunta ja sitä jäi maahan ehkä ainakin 10cm? Yllättävän paljon kuitenkin! Edelleenkin on siellä täällä isohkoja aurattuja kasoja ja nurmikkoaukeat ovat valkoiset, mutta kävely- sekä autotiet ovat nyt vedessä uitettuja luistinratoja, eli ääääärettömän liukkauta! Märkyys vienyt taas pohjan pelloilta ja kun tietkin ovat tuossa kunnossa niin saavat ponskit vielä hetken lihoa rauhassa ennen kuin alkaa tulevan talven hankitreenit!

30. Tallille on tullut jo syys...

... mikä on jo jonkin aikaa merkinnyt uskomatonta määrää mutaa. Tallipökien peseminen joka kerran jälkeen tuntuu täysin turhalta, kun taas seuraavan heppastelureissun jälkeen mutaa on housuissa vähintään puoleen reiteen asti. Pari kuukautta sitten toivottiin vielä syvästi, että josko se talvi ei tulisi tänä vuonna ollenkaan vaan kesä (tai oikeastaan se lämmin syksy) jatkuisi ikuisesti, niin nyt alkaa jo toivoa että tulisi se pehmeä hanki ja menisi nämä kurakelit, joiden aikaan pelätään aina myöskin riviä, ohitse.

Tänään on kuitenkin kauniin aurinkoinen syyspäivä, joten yritetään olla välittämättä mudasta.

Palataan oleellisiin asioihin:
Edellisestä viestistä suitset ovat myyty, riimu ei! Riimuu jääköön odottamaan, jos kukaan ei välttämättä tahdo niin vaikkapa ensi kevääseen kun tallilla pitäisi olla odotettavissa perheenlisäystä pikku varsan merkeissä. Toivottavasti varsa tänä vuonna pysyy mammansa matkassa loppuun asti ja saa syntymäpäivälahjaksi meiltä punaisen pienen riimun.

Hohto on edennyt taas isoin harppauksin. Eikä pelkästään osaamisessaan vaan myös fyysisessä kehityksessään (henkisessäkin ehkä, mutta sitä ei niin huomaa kun poitsu on tuntunut alusta asti niin paljon ikäistään aikuisemmalta!). Viimeisen kahden kuukauden aikana Hohto on kasvanut valtavasti pyöreyttä, eikä pelkästään mahan muodossa vaan myös lihakset ovat kehittyneet valtavasti. Selkälihakset ovat selvästi vielä olemattomat, verrattuna etu- ja takapään muskeleihin, mutta uusi harjoittelumuoto varmasti muuttaa sitäkin asiaa.

Hohto vetää siis kärryjä! Iso poika vetää isoja kärryjä. Voin nimittäin kertoa, että meidän kärryjä ei ole suunniteltu kevyiksi ja yksinkertaisiksi, vaan enemmän mukavuutta ajatellen mikä tekee niistä todella painavat. Näitä kärryjä vetämällä on siis ihme, jossei lihakset joudu kehittymään. Pihasta löytyy sekä pientä ylä- että alamäkeä mitkä ovat oikein loistavaa pientä selkätreeniä pelkän kärrynvetämisen ohessa.


Kärryt ovat olleet Hohdon perässä nyt kokonaista kolme kertaa. Ei ikinä olisi uskonut edes tästä varsasta ensimmäisellä kerralla, että se oli tosiaan nuoren hevosen elämän ihka ensimmäinen kerta kun painavat kärryt kiinnitettiin sen selkään. Aina vaan uudestaan saa kiitellä Hohdon loistavaa asennetta kaikkea uutta kohtaan, sekä sen pohjatonta luottamusta ihmisiin.
Vielä vaan pitäisi treenata lisää ohjasajoa Hohdon kanssa, että saataisiin kääntävät avut toimimaan paremmin. Pysähtyminen ja liikkeelle lähtö toimivat jo lähestulkoon moitteetta. Hohdon tukeutuminen ihmiseen vain ehkä jopa hankaloittaa taluttajan poistamista pääpuolesta, kun Hohto niin vankasti seuraa (omia?) ihmisiään ja on ehkä jopa hieman hukassa kun turvallinen ihminen lähtee pois viereltä. Luulisin, että se taluttajan häivyttäminen Hohdon kohdalla olisi helpompaa kärryt perässä, kun lapsi ei pääse niin ärhäkästi kääntymään sen taka-alalle jäävän taluttajan perään. Todistetusti kun Hohto ei kuitenkaan ole saanut minkäänlaista paniikkia aisoista jotka hieman rajoittavat sen kääntymistä ja muuta liikehdintää.

Tästä pitää keskustella vielä apukouluttajan Marian kanssa, että miten jatketaan.

Kaapo on tallin ensimmäinen kavioeläin joka on saanut jo takin päällensä. Herkkäsieluinen ja -ihoinen Kaapeli paleli jo melkein kuukausi sitten laitumella, kun oli märkää ja tuulista. On ollut nyt paljon iloisempi kun saanut pitää takkia päällä :) On myös pitkästä aikaa iloinnut kärryttelylenkeistä, vaikka intoa ei varmaan kauaa kestä sillä sitä pitää jatkaa vielä toistaiseksi, sillä näin märällä ei paljoa ratsastella.. Kaapon vähän omapäisen luonteen vuoksi kun en kovin mielelläni sillä autotielle lähde pitkäksi pätkää ratsastamaan.


Ps. Hohdosta on eilen täytetty paperit :) Seuraavaksi niiden toimitus Hippokselle, jonka jälkeen pian on lapsi minun nimilläni. Jipii!

Ei meille muuta! =)

29. Talli-inventaario, MYYDÄÄN!

Marian kanssa tehdyn pienen inventaarion seurauksena lensi paljon kamaa roskiin.

Nämä täysin käyttämättömät, uutuudenkarheat joutanevat kuitenkin myyntiin:

Myydään täysin käyttämättöminä! Olivat meille liian pieniä.

PONY-koon mustat suitset kimaltelevalla otsapannalla. On avaamattomassa paketissa! Sisältää kangasohjat.
Hinta: 20e + postarit
Kuvat:



PUNAINEN pony-kokoinen riimu kestävillä kullanvärisillä soljilla. Täysin käyttämätön!
Hinta: 7e + postarit
Kuva:

Tosiostajia varten käyn varmistamassa tarkat postituskulut ennen kauppojen tekoa.

Saa tulla myös noutamaan Hyvinkäältä.

--

PERJANTAINA Maria ratsasti Kaapolla. Kaapolla oli vissiin taas "se" aika kuukaudesta, ja yritti testata Mariaa mutta onneksemme epäonnistuessaan luovutti aika pian.


Hohtoa pitkästä aikaa ohjasajettiin. Pysähtyminen pidätteestä ja äänestä sujuu jo tosi hyvin, kääntyminen on vielä vähän jännää mutta kyllä se siitä. Kärryt olivat myös ensimmäistä kertaa selässä aisalenkeissä roikkumassa. Heiluteltiin kärryjä ja pidettiin mekkalaa, mutta Hohtoa se ei haitannut alkuunkaan. Hyvä homma:) Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ehditään talven aikana oppia kärryilyn säännöt ja keväällä voidaan aloittaa varsinainen kunnonkohotus ja lenkkeily kärryillä.